torstai 12. elokuuta 2010

Lähtövoitto!

Kyllä, se on totta. Aikaisempien alisuoritusten jälkeen kaikki vihdoin loksahti kohdalleen. Ja näin se tapahtui.

(C) Antti Lappalainen

Illan aikana grilljuhlissa lähtöprosessi oli mietitty uudelleen ja veneessä oli selkeä roolitus. Päivän kaikki startit olivat järjestään hyviä. Toinen lähtö lähti tuskaisesti käyntiin ja toinen yritys mustalla lipulla ammuttiin takaisin. Yli oli mm. Aromaan Mikko, joka joutui siten huilimaan startin. Väliajalla oltiin keskusteltu taktiikasta ja Mikko kertoi samantyyppisestä lähdöstä Norjan mestaruuskisoissa samalla rata-alueella samansuuntaisessa tuulessa. Vasemmalla rannassa tuuli teki banaanin, joka kannatti hakea ja toisaalta oikea laita oli virran takia tuhoon tuomittu. Hetken tutkimme rantaa ja maaston muotoja ja epäilimme banaanin olevan tyypillistä Porilaista legendaa.

Otimme hyvän lähdön lipun päästä muutama vene alla. Jatkoimme lähemmäs rantaa alapuolisten veneiden vähitellen heittäessä pois ja sivuuttaen meidät paaran kurssilla sekä edestä että takaa. Sen jälkeen löytyi banaani. Ranta imi ylöspäin ja jatkoimme. Kun heitimme, olimme jo aikalailla leikarin yli, mutta myös tämä kuului Mikon ohjeisiin. Leikari pitkäksi, koska voimakas virta merkillä painaa lähestymisen alas. Lopulta ylhäällä ylämerkillä arviomme osoittaui menneen nappiin!

Ensimmäisenä ylhäälle ja kaulaa seuraaviin n. 50 metriä. Suunta alas oli suunniteltu siten, että ajamme optimi leikkauskulmaa styyralle ja seuraamme, mitä perästä tuleva fleetti tekee pyrkien pitämään itsemme vapaassa tuulessa ja takana tulevien sekä seuraavan alamerkin välissä. Taktiikka toimi ja säilytimme asemat alamerkille entisellään. Sen jälkeen ylös samaa reittiä kuin aikaisemmalla kerralla, ajatuksella, että pidämme silmällä, mitä takana oleva porukka tekee. Muutamaa pientä poikkeusta lukuunottamatta takana tulevat seurasivat perässä, eikä merkittäviä irtiottoja tapahtunut. Vapaassa tuulessa lisäsimme johtoa. Ylhäällä kaulaa oli jopa 100 metriä. Sen jälkeen alas aikaisemmalla taktiikalla. Lenssin lopussa alkoi jo haista lähtövoitolta. Maalisuora, tuuletukset, joista Antti otti hyviä valokuvia, joita ohessa. Mahtaako MM:ssä olla tapana tuulettaa ja huutaa samalla tavalla, kun meidän maaliintulossa.

(C) Antti Lappalainen

Joka tapauksessa N:n laiturissa on nyt kaksi H-paattia, jotka ovat MM-lähtövoittajia: Tapion Vanha rouva Salacia ja tänään kakkoslähdössä todella nopean tuntuinen GoGo, jonka miehistö toimi kuin ajatus. Kiitokset Tapiolle ja Heikille hyvistä hermoista ja oikeasta sekä kylmäverisestä toiminnasta paineen alla. Lähtövoiton haluan kuitenkin omistaa Mikko Aromaalle, hyvälle ystävälle ja kilpakumppanille, jonka reseptillä se tuli Mikon itsensä katsellessa vierestä. Sorry Mikko. Toivottavasti voin joskus maksaa takaisin.

2 kommenttia:

  1. Onneksi olkoon! Vaikeuksien kautta voittoon. Tsemmpiä myös jatkoon.../Olli

    VastaaPoista
  2. Kovissa keleissä ja meren virtauksissa 24.sija on hieno suoritus.Tunnelmaan ja iloon pääsi mukaan nauttimaan lukemalla oheinen makea lähtövoitto josta voitte naaattia pitkään.Onneksi olkoon koko tiimille! Pekka

    VastaaPoista